Aamu asutti ja edelleen asuttaa lähestulkoon koko taloamme lukuunottamatta makuuhuoneita. Niinpä Viuhtille piti keksiä oma tila, jonne Aamulla ei olisi asiaa. Päädyimme asuttamaan Viuhtin tyttären huoneeseen. Huone ei ole suuri, mutta tyttärellä on parvisänky, joten se tuo edes jonkunlaista lattiatilaa. Lisäksi parven myötä ei Viuhtilla ja tyttärellä ole tullut minkäänlaista kiistaa sängyn omistajuudesta. Ei pissoja sängyssä eikä reikäistä päiväpeitettä. Vasta pari vuotta sitten heitin itse roskiin ikivanhan pussilakanan, jossa oli hampaiden jälkiä minun lapsuuden ajalta, joilloin meillä oli muutama ikimuistoinen lemmikki.
 |
| Alakkonää mua? |
Tyttären huoneen oviaukossa olevaan porttiin (oli siinä jo ennestään) naulattiin levy, jotta kanit pääsivät haistelemaan toistensa hajuja, mutta eivät nähneet toisiaan. Välittömästi portin eteen alkoi vähän väliä ilmestyä pikku merkkausliruja, mutta vain Aamun puolelle. Aamun käytös myös muuttui jo samana iltana kun Viuhti tuli. Se antoi meidän silittää itseään milloin ja missä vain eikä pyristellyt ollenkaan syliin ottamista vastaan. Poika taas ei ehtinyt ruiskauttaa kuin yhdet merkkausliraukset tyttäreni päälle, koska se kärrättiin kastraatioon jo kolmantena päivänä meille tulosta.
Viuhti leikattiin Animagissa, mutta toipuminen kesti kauemmin kuin lääkäri ensin povaili. Viuhtilla on käytössä pieni häkki ruokailupaikkana ja siellä se tokkuraisena toipui nukutuksesta. Onneksi ruokaa alkoi hiukan mennä seuraavan yön aikana eikä kanin herkkä ruoansulatus kärsinyt. Haavat paranivat hiljalleen eikä tulehdusta tai muitakaan komplikaatioita tullut.
 |
| Toipilas |
Pyysin lääkäriä leikkauksen yhteydessä tarkistamaan Viuhtin takahampaat, jotka ilokseni olivat aivan kunnossa, ei siis piikkejä tms. Viuhti myös punnittiin (2700 gr) ja lievää ylipainoa lääkärin mielestä oli. Jotakuta lukijaa saattaa kiinnostaa mitä kastraatio ja toimenpiteet maksavat, joten alla hintaerittely (yht. 134 e):
 |
| Klikkaa kuva isommaksi niin näet tarkemmin. |
Noin 2 viikon päästä Viuhtin tulosta, poistettiin portista levy, jolloin kanit näkivät toisensa. Naulasin levyn tilalle kanaverkkoa, joten kummankaan ei ollut vaaraa saada hampaista. Portin pienat ovat myös todella paksut, joten aivan nenät vastakkain kanit eivät vielä päässeet. Kuten kuvasta näkyy, Löhö otti jo siinä vaiheessa sangen rennosti Aamun läheisyydestä huolimatta, mutta Aamu jatkoi lirautteluja portin toisella puolella.
Pienen moitteen sanan osoitan eläinklinikalle. Puhelimessa minulle sanottiin, että kanien tulee olla erossa kastraation jälkeen 2 viikkoa. Lääkäriltä kysyin, että riittääkö kaksi viikkoa ja hän myötäili, vaikkei muistaakseni ihan selkeästi asiaa esittänytkään. Myöhemmin kun sattuneista syistä soitin Animagiin, minulle kerrottiin, että kanien tuleekin olla erillään 1 kk kastraation jälkeen. Ja syy tuohon soittoon oli se, että aamulla, päivä ennen sitä 2 viikon varoaikaa, Aamua ei näkynyt missään. Vilkaisin Viuhtin huoneeseen ja siellähän ne olivat täydessä touhussa. Pikkuinen Aamu-tyttö se siellä yritti kovasti astua isoa poikaa... No onneksi pelkoni osoittautuivat aiheettomiksi ja se kahden viikon varoaika näköjään tässä tapauksessa riitti. Tämä episodi kuitenkin muutti Aamun käytöstä radikaalisti. Yksiäkään merkkausliruja ei portin takaa enää löytynyt.
Pidimme kaneja erossa vielä sen 2 viikkoa, jonka jälkeen yritimme tutustuttamista samassa tilassa neutraalilla maaperällä, eli sivurakennuksen suihkuhuoneessa. Huone sisustettiin matoilla, piilopaikoilla, herkuilla yms. Homma ei kuitenkaan sujunut, Aamu hyökkäili korvat luimussa ja näykki Viuhtia jos tämä tuli edes 30 cm päähän. Aamu piti jatkuvaa kurnutusääntä ja pakoili piilopaikasta toiseen.
Koska Viuhti käyttäytyi niin kiltisti ja alistuvasti Aamua kohtaan, päätin, että Aamu voitaisiin kokeilla päästää Viuhtin valtakuntaan. Tämä onnistui. Aamu ei voinut puolustaa siellä omaa reviiriään, mutta Viuhtikaan ei osoittanut mitään sen kaltaisia elkeitä. Kurnutusta ja hyökkäilyä esiintyi, mutta ei lainkaan niin pahasti kuin sivurakennuksessa. Kolmannella tutustumiskerralla kanit alkoivat jälleen kisailun valtasuhteista. Kanit astuivat toisiaan vuorotellen, mutta puremista ei tapahtunut. Mitä nyt vähän tuli nyhdettyä naapurin karvoja siinä touhutessa. Tämän jälkeen tällaista valtataistelua ei olla käyty.
Nykyään kurnutusta kuuluu vain ajoittain jos Viuhti vähän liikaa innostuu ja ahdistelee Aamua. Se on vain hyvä, että pikkuinen osaa pitää puolensa, koska kanien kokoero on aika valtava. Nyt Viuhtin tulosta on n. 1,5 kk ja kanit ovat välillä todella hyvää pataa keskenään. Voiko mikään olla ihanampaa kuin huomata, että meidän pikku äkäpussikin ottaa rennosti.
Meidän kyyhkyläiset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti