Nyt meillä on niin kanien kuin ihmistenkin elinympäristö supistunut lähestulkoon puolella. Meidän vanhan, 60 -luvulla rakennetun talomme olohuone pintaremontoidaan. Vihdoinkin päästään eroon kanien repimistä tapeteista ja värjääntyneistä kattopaneeleista.
Väliaikaiset järjestelyt
Kanien kannalta tämä remonttiprojekti tarkoittaa sitä, että niiden tulee asustaa samassa huoneessa ainakin 3 viikkoa. Siispä Aamun häkki roudattiin tyttären huoneeseen. Kyllä olivat kanit ihmeissään. Niiden ehdoton lempipaikka, sohva, on muovitettuna remontin keskellä, joten Viuhti on ottanut uudeksi lepopaikakseen häkin katon, Aamu taas hakee omaa rauhaa häkkinsä pesäkopin katolta.
 |
| Ikävä sohvaa. |
Stressaantumisen merkkejä on ilmassa tämän järjestelyn johdosta. Vaikka kaneilla on erinomaisia piilopaikkoja huoneessa, tänä aamuna Aamu jälleen kurnutteli ja hyökkäili jalkojen kimppuun. Viuhtillekin oli äkäinen. Ihmeen rauhallinen se on nyt useamman viikon ollutkin. Aamu myös pinkaisee nopeasti omaan häkkiinsä jos huoneeseen tullaan ja merkkausliruja on tullut moneen paikkaan. Nyt juuri äsken kanit pitkästä aikaa "tanssivat", vuorotellen toisiaan astuen. Tässä on selvästi nähtävissä kaava:
1. Aamu on ystävällinen
2. Aamu on pelokas (merkkailua)
3. Aamu on aggressiivinen (paljon merkkailua)
4. Valtataistelu -tanssi Viuhtin kanssa
5. Valeraskaus
Aamun sterilaatio on suunniteltu kahden viikon päähän, saa nähdä vaikuttaako se tähän sykliin.
Aamun pakkomielle
Vaan on se aina niin suloista nähdä meidän veijarit vieretysten makoilemassa! Olen tarkkaillut Viuhtin kaljua kohtaa ja se on ollut nyt parempi. Aamu kyllä tunkee alueelle kuin karitsa emonsa tissille ja ilmeisesti nuolee kaljua kohtaa, mutta tulehduksen tai ärsyyntymisen merkkejä ihossa ei näy. Ei tosin karvan karvaakaan sen puoleen...
 |
| "Onko aivan pakko..." |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti